Woikosken tarina

Augustin jälkeen Woikosken johtoon nousi hänen poikansa Bertil, jonka sotilasura katkesi maanpakoon. Tänä aikana Bertil opiskeli kemiaa ja toi Suomeen palatessaan mukanaan kaasuosaamisen. jonka myötä Woikosken kaasunvalmistus käynnistyi.  Bertil ideoi Tirvalle kemiantehtaan, joka tuotti steariinia ja talia kynttilä- ja saippuateollisuuden tarpeisiin. Rasvojen hydraukseen tarvittava vety valmistettiin kennossa hajottamalla vesi sähkön avulla vedyksi ja hapeksi.

Tuolloin kaasut olivat tuontitavaraa ja kun 1913 Vety- ja Happi-tuotanto aloitettiin Tirvalla nimellä Tirvan Tehtaat-Tirva fabriks AB, tuotteista tuli nopeasti tehtaan pääartikkeli. Kun Tirvan koskien vesimäärä ei enää riittänyt kasvavan kaasuntuotannon tarpeisiin, tehdas siirrettiin Mäntyharjun Voikoskelle 1918. Vuonna 1928 Bertil merkkautti yhtiörekisteriin A.B. Woikoski O.Y.

Vuonna 1933 Voikoskella otettiin käyttöön ensimmäinen ilmatislauslaitos, jossa happea valmistettiin ilmaa tislaamalla. Neljä vuotta myöhemmin toimintansa aloitti myös Pohjoismaiden ensimmäinen vetyperoksiditehdas. Kun tuotanto käynnistyi Voikoskella, alkoi todellinen kaasuteollisuuden voittokulku.

Vuonna 1977 yhtiön toimitusjohtajaksi siirtyi Clas Palmberg. 1980-luvun taitteessa perheyhtiö selvisi kunnialla kilpailevan yrityksen kanssa käydystä oikeustaistelusta. Tästä alkoi Woikosken voimakas kehitys, sillä Clas oli päättänyt saattaa yrityksen omavaltaiseen asemaan ja siinä hän onnistui. Woikoskesta tuli itsenäinen, sitoutumaton yhtiö ja vahva kaasujen kokonaistoimittaja.

Vahva kehityskulku jatkui koko 2000-luvun.  2013–2014 Kokkolaan valmistui ilmakaasu- ja vetytehtaat, 2015 Voikoskelle rakennettiin erikoisseoskaasujen täyttöasema.

Vety-yhteiskuntaa Woikoskella harjoiteltiin jo 1927. Sähkönkulutus yrityksissä vaihtelee aina, ja aikana, jolloin yritysten piti olla omavaraisia myös sähköntuotannossa, Woikoskella sähköä varastoitiin vetyyn ja käytettiin tarvittaessa. Vetyä käytettiin myös auton polttoaineena jo vuoden 1927 Packardissa, mikä toimi oman yrityksen käytössä varsin hyvin.

Seuraavat askeleet otimme 2014 rakentamalla Kokkolaan elektrolyysivetytehtaan, joka on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista vihreän vedyn valmistusyksiköistä. Käyttämällä tuotannossa vihreää, esim. tuulivoimalla tuotettua sähköä olemme kyenneet valmistamaan vihreää vetyä jo vuodesta 2014.  Samoihin aikoihin hankimme vetyauton sekä rakensimme vetytankkausasemat Voikoskelle, Vuosaareen sekä Göteborgiin, Ruotsiin. Göteborgin asema tehtiin osana eurooppalaista vetyreittiä, mutta maailma ei ollut vielä valmis vetytalouteen siinä vaiheessa.